Siirry pääsisältöön

Miehestä merenneidoksi

Mieheni meni äijäpilatekseen ja oppi merenneito-liikkeen. Hänen kertoessaan tästä näin silmissäni rivin merenneidoiksi muuttuneita miehiä pyrstöt välkkyen kiertämässä ylävartalojaan vuorotellen kumpaankin suuntaan. Mieheni on merenneito, mitä teen!?

Aloitimme pilatesharrastuksen yhdessä ja innostuimme siitä molemmat. Kävimme tunnilla koko syksyn lauantaiaamuisin, kun vain pääsimme. Sitten tunti siirrettiin pidettäväksi sunnuntaiaamuisin ja me emme harmiksemme enää voineet jatkaa. Sunnuntaiaamuisin minä olen töissä tai jos en ole, haluamme yhdessä varata mahdollisuuden mennä kirkkoon.

Hengellinen hyvinvointi on yksi hyvinvoinnin osa-alue. Kiireisenkin ihmisen täytyy pitää huolta hyvinvoinnistaan, eikä pelkkä liikunta riitä siihen. Fyysisen olon lisäksi hyvinvointiin vaikuttaa, missä kunnossa olemme psyykkisesti, sosiaalisesti ja hengellisesti. Kaikkia näitä puolia täytyy hoitaa, jotta ihminen voisi hyvin. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että käytettävissä oleva aika on jaettava niin, ettei laiminlyö itseään millään osa-alueella.

Hyvinvoinnin tavoittelussa voi mennä liiallisuuksiin. Kohtuullisuus unohtuu, kaikki huomio keskittyy omaan itseen ja omaan onnellisuuteen. Kuitenkin myös kristityn on tärkeää voida hyvin, vaikka hän kilvoittelisikin välttääkseen itsekeskeisyyttä ja itserakkautta. Rakkauden kaksoiskäskykin kehottaa rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseään. Se ei siis kehota rakastamaan vain lähimmäistään, vaan myös itseään.

Oma uudenvuodenlupaukseni tai -toiveeni oli, että tänä vuonna näkisin enemmän ystäviäni. Olen elämäntilanteessa, jossa kaikkeen on aikaa liian vähän: hengellisiin asioihin, liikuntaan, lepoon, kulttuurin harrastamiseen, sosiaaliseen elämään, perheen kanssa olemiseen, mihin vielä – jopa työhön. Vuorokauden ja viikon tunnit yritän kuitenkin käyttää niin, että kaikelle riittäisi edes vähän aikaa.

Minuutitkin voi käyttää hyödyksi. Kun olen vienyt miehen äijäpilatekseen, haen lapseni lumilautailemasta ja toisen jalkapalloilemasta, mutta heitä odotellessani voin autossa pitää lyhyen rukoushetken ja lukea puhelimen näytöltä Raamattua, tai soittaa ystävälle, tai syödä terveellisiä eväitä, tai ottaa torkut. Onhan tässä mahdollisuuksia. Ja sitten haen merenneidon äijäpilateksesta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Diakoniatyö auttaa näkyvästi ja näkymättömästi

Kirkon perustehtävä on kahtalainen. Hengellinen tehtävä ja auttamistehtävä ovat kolikon kaksi puolta. Niitä ei voi irrottaa toisistaan. Kirkko ei voi keskittyä vain jumalanpalveluksiin, rukoilemiseen ja hautajaisiin, mutta ei myöskään vain auttamaan heikompiosaisia ja tukemaan yhteisöllisyyttä. Kirkko on erityinen toimija juuri siksi, että sen elämässä nämä molemmat yhdistyvät. Eri puolilla Suomea evankelis-luterilaiset seurakunnat on koronakriisin aikana kutsuttu kaupunkien ja kuntien kumppaneiksi monenlaisiin auttamistehtäviin. Niiden välinen yhteistyö on ollut ennestään vahvaa ja sen pohjalta on nyt luotu uusia toimintoja. Esimerkiksi on jaettu vastuuta kaikkien ikäihmisten tavoittelemisesta puhelimitse. Vantaalla seurakunnista soitettiin ensin 80-84 -vuotiaille, kaupungilta sitä vanhemmille. Nyt soitetaan seurakunnista niillekin jäsenille, jotka ovat täyttäneet 85 vuotta. Heistä moni on toivonut tätä. Ruoka-avussa tehdään kaupunkien, seurakuntien ja järjestöjen yhteistyötä niin...

Hurjia muutoksia

Kirkon toimintaympäristön muutos on nopeaa ja voimakasta. Seitsemänä Rekolan-vuotenani on tapahtunut valtavasti. Paikallisseurakuntaa ovat koskeneet paitsi paikalliset, myös lukuisat maailmanlaajat ilmiöt ja tapahtumat. Yhden mainitakseni: näistä vuosista noin viidennes oli korona-aikaa. Vantaan väestö muuttuu moninaisemmaksi ja vanhenee. Koivukylän suuralueen asukkaita on nyt 3250 enemmän kuin Rekolaan tullessani, yhteensä yli 30 000. Niiden määrä, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin kotimaisia kieliä, on kasvanut n. 4500:sta n. 7600:aan. Yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut 3600:sta 4500:aan ja ikääntyneiden osuuden väestöstä ennakoidaan kasvavan voimakkaasti tulevaisuudessa. Koivukylän suuralueella myös 19-34 -vuotiaiden määrä on kasvanut paljon. Leinelään ja Lipstikkaan on rakennettu suuria kerrostaloja, joihin on muuttanut enimmäkseen nuorta väkeä. Muuttoliike on niin vauhdikasta, että vuosittain seurakunnan jäsenistä yli 10 % vaihtuu kirkon jäsenten muuttaessa alueelle...

Avioliitosta 1.3.2017 alkaen

Maaliskuun alusta alkaen meillä on seurakuntalaisia, jotka ovat naimisissa samaa sukupuolta olevan kanssa. Ihmisiä, jotka rakastavat toisiaan, haluavat sitoutua toisiinsa ja pitää huolta toisistaan loppuikänsä. Naisia ja miehiä, jotka ovat löytäneet toisensa ja haluavat elää yhdessä onnellisina elämänsä loppuun asti. Minä en ole se, joka kehottaa heitä eroamaan, jotta he voisivat elää kristillistä elämää. Mielestäni kristillistä on keskinäinen kunnioitus, uskollisuus ja lupaus rakastaa ja palvella toinen toistaan hyvinä ja pahoina päivinä aina kuolemaan asti - tai myötä- ja vastoinkäymisissä, kuten toinen vihkikaavan kysymysvaihtoehdoista kuuluu. Meidän kulttuurissamme on tiettyjä käsityksiä siitä, mikä on "kristillinen" avioliitto. Olemme tottuneet ajattelemaan, että avioliitto solmitaan, kun kaksi ihmistä rakastaa toisiaan. Avioliitto astuu voimaan, kun valtuutettu vihkijä on kysynyt määrämuotoiset kysymykset, kumpikin on vastannut puolestaan "tahdon", ja kun ...