MV-lehteä en ole tarkistanut, mutta Suomi 24:n ”Kirkosta eroaminen” -ryhmään tuli minusta maininta viime viikolla. Joku on siellä sitä mieltä, että Rekolan kirkkoherra kumartelee vieraita uskontoja, toinen pitää rauhankävelyä hyvänä syynä erota kirkosta ja kolmas luulee, että kävelyyn käytettiin yhteiskunnan varoja.
Ryhmässä en usko keskustelun olevan mielekästä eikä sitä lue kovin moni, joten kirjoitan vastineeni täällä.
YK:n yleiskokous julisti helmikuun ensimmäisen viikon uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikoksi vuonna 2010. YK:ssa ja valtioiden johdossa ymmärretään uskontojen merkitys rauhan ylläpitäjinä ja rakentajina. Kirkoissa, muissa uskonnollisissa yhdyskunnissa ja myös uskonnottomissa katsomuksissa vaalitaan pyrkimystä sopuisaan elämään.
Paikallisesti esimerkiksi Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen ymmärtää seurakuntien, moskeijoiden ja muiden uskonnollisten keskusten roolin kaupungissa. Kasvatamme lapsia ja nuoria, autamme vaikeuksissa ja tarjoamme yhteisöjä, joihin kuulua. Oppien ja rituaalien erilaisuus ei estä sitä, että haluamme kantaa vastuuta naapurustojen yhteishengestä ja kaupungin turvallisuudesta.
Kaupunginjohtaja ei varmasti ole sokea epäkohdille, enkä ole minäkään. Tiedän, että Suomessa on ihmisiä, joilla on jihadistinen ideologia. Tiedän, että vantaalaistenkin koulutyttöjen sukuelimiä silvotaan. Tiedän, että islaminvastaisuutta lietsovat suomalaiset toimivat aktiivisesti ja aggressiivisesti. Mitään näistä en hyväksy. On oikein, että sekä viranomaiset että kansalaiset puuttuvat epäkohtiin, vaikka asianosaiset vetoaisivatkin uskontoonsa.
Yhteisymmärrysviikko ei ole niinkään tilaisuus keskustella vaikeista kysymyksistä kuin näyttää, että eri uskontoja tunnustavilla ja uskonnottomilla on myös yhteisiä huolia ja yhteisiä tavoitteita. Vantaalla yhteisymmärrysviikko näkyi tänä vuonna enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Valtakunnallinen avajaisjuhla järjestettiin Vantaalla.
Rauhankävelyn järjestimme Koivukylästä avajaisiin Korsoon. Kävelijöitä oli eri uskontokunnista. Vantaan aikuisopiston järjestämä yhteisymmärrysviikon paneelikeskustelussa puhuivat ortodoksi, luterilainen, sunni ja shiia. Aiheet ulottuivat globaaleista megatrendeistä yksilön eettisiin valintoihin. Keskustelijoiden välisiä eroja enemmän tuli esiin samanmielisyyttä yhteiskunnan tilasta ja siitä, mitä nyt tarvitaan.
Lopuksi terveiset Suomi 24:n anonyymeille keskustelijoille: Yhteiskunnan varoja rauhankävelyyn käytettiin sen verran kuin viitisen minuuttia lähipoliisin työaikaa maksaa. Informoin häntä tulevasta kävelystä ja varmistin, oliko hänellä meille ohjeita sitä varten.
Ryhmässä en usko keskustelun olevan mielekästä eikä sitä lue kovin moni, joten kirjoitan vastineeni täällä.
YK:n yleiskokous julisti helmikuun ensimmäisen viikon uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikoksi vuonna 2010. YK:ssa ja valtioiden johdossa ymmärretään uskontojen merkitys rauhan ylläpitäjinä ja rakentajina. Kirkoissa, muissa uskonnollisissa yhdyskunnissa ja myös uskonnottomissa katsomuksissa vaalitaan pyrkimystä sopuisaan elämään.
Paikallisesti esimerkiksi Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen ymmärtää seurakuntien, moskeijoiden ja muiden uskonnollisten keskusten roolin kaupungissa. Kasvatamme lapsia ja nuoria, autamme vaikeuksissa ja tarjoamme yhteisöjä, joihin kuulua. Oppien ja rituaalien erilaisuus ei estä sitä, että haluamme kantaa vastuuta naapurustojen yhteishengestä ja kaupungin turvallisuudesta.
Kaupunginjohtaja ei varmasti ole sokea epäkohdille, enkä ole minäkään. Tiedän, että Suomessa on ihmisiä, joilla on jihadistinen ideologia. Tiedän, että vantaalaistenkin koulutyttöjen sukuelimiä silvotaan. Tiedän, että islaminvastaisuutta lietsovat suomalaiset toimivat aktiivisesti ja aggressiivisesti. Mitään näistä en hyväksy. On oikein, että sekä viranomaiset että kansalaiset puuttuvat epäkohtiin, vaikka asianosaiset vetoaisivatkin uskontoonsa.
Yhteisymmärrysviikko ei ole niinkään tilaisuus keskustella vaikeista kysymyksistä kuin näyttää, että eri uskontoja tunnustavilla ja uskonnottomilla on myös yhteisiä huolia ja yhteisiä tavoitteita. Vantaalla yhteisymmärrysviikko näkyi tänä vuonna enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Valtakunnallinen avajaisjuhla järjestettiin Vantaalla.
Rauhankävelyn järjestimme Koivukylästä avajaisiin Korsoon. Kävelijöitä oli eri uskontokunnista. Vantaan aikuisopiston järjestämä yhteisymmärrysviikon paneelikeskustelussa puhuivat ortodoksi, luterilainen, sunni ja shiia. Aiheet ulottuivat globaaleista megatrendeistä yksilön eettisiin valintoihin. Keskustelijoiden välisiä eroja enemmän tuli esiin samanmielisyyttä yhteiskunnan tilasta ja siitä, mitä nyt tarvitaan.
Lopuksi terveiset Suomi 24:n anonyymeille keskustelijoille: Yhteiskunnan varoja rauhankävelyyn käytettiin sen verran kuin viitisen minuuttia lähipoliisin työaikaa maksaa. Informoin häntä tulevasta kävelystä ja varmistin, oliko hänellä meille ohjeita sitä varten.
Kommentit
Lähetä kommentti