Siirry pääsisältöön

Jeesusasiaa bussipysäkillä

Vantaan seurakunnilla oli pääsiäisen aikaan kaupunkikuvassa näkyvä kampanja. Olin jonkin verran kampanjaa tekemässä. Mietimme kovasti, miten viedä vantaalaisten näkyviin kirkon asioita, kuten uskoa, toivoa ja rakkautta. Eräänä tavallisena arkipäivänä olin esimerkiksi Myyrmäessä kysymässä vastaantulijoilta mielipiteitä laatimistamme lauseluonnoksista. Niistä valittiin ja kehitettiin ne lauseet, joita kampanjassa lopulta käytettiin.

Oli havahduttavaa kuulla, miten eri tavoin ihmiset reagoivat. Esimerkiksi ”Sinun puolestasi” olisi jonkun mielestä voinut olla minkä tahansa puolueen tunnus, kun se minulle teologina viittaa ehtoollisen jakosanoihin ”Kristuksen ruumis ja veri, sinun puolestasi annettu ja vuodatettu”, tai yleisemmin Kristuksen uhraamiseen ristillä syntisten puolesta.

Valmiista kampanjalauseista ”Uskalla elää. Ja kuolla.” oli työryhmässä eniten levottomuutta herättävä. Sen riski tiedostettiin. Kampanjassa ei tietenkään oteta myönteistä kantaa eutanasiaan eikä itsemurhaan. Sen sijaan kerrotaan, että kristillinen toivo koskee niin elämää kuin kuolemaakin. Kristitty uskaltaa kuolla, koska uskoo kuolemanjälkeiseen elämään. Lukiolaisena laitoin huoneeni seinälle kortin, jossa luki: ”Ei kuolema tule minua noutamaan, vaan rakas Jumala.” Ajatelman rinnalla minulle olivat tärkeitä lukemattomat aforismit elämän rikkaudesta. Kuolevaisuutensa muistaminen ei estä elämästä elämää.

Asolan seurakuntatalon seinään ripustimme kampanjan yhteydessä tekstin ”Sielun latauspiste”. Kun vuonna 2004 valmistuneelle talolle aikoinaan ideoitiin nimeä, oli vaihtoehtoja kuulemma monia, mutta lopulta valittiin arkinen ”seurakuntatalo”. Eräs sen aikainen seurakuntaneuvoston jäsen kertoi banderollin nähdessään ajatelleensa, että siinähän se talon nimi oli. Sielun latauspiste se ehkä olisi ollut, jos olisi keksitty. Minustakin se on niin osuva määre seurakuntatalollemme, ettei hetkeäkään tarvinnut miettiä, minkä banderollin seinään valitsemme.

Oli olennaista ripustaa kauas näkyvä banderolli talon kadun puoleiseen seinään, ohikulkijoiden luettavaksi, eikä sisäpihan oveen. Ne, jotka käyvät raamattupiirissä tai jumalanpalveluksessa, tuntevat puheen elämästä ja kuolemasta, synnistä ja armosta, sielusta, rukouksesta ja johdatuksesta. Ne, joille kirkon sanat ovat vieraita, käyttävät muita sanoja tai heillä ei ole joillekin ihmiselämän yhteisille kokemuksille sanoja lainkaan. Yksi kampanjan tarkoitus oli sanoa, että kristillinen usko on ihan tavallista elämää varten, ketä tahansa varten. Jos pelottaa, niin Jumalan varassa uskallat. Uskot tai et, niin Jumala on olemassa ja luotettava. Jos koet tyhjyyttä ja tunnet merkityksettömyyttä, voi sielusi kaivata latausta.

Arjen usko on tärkeää. Juhlapyhien hartaat osuudet ja elämänvaiheisiin liittyvät kirkkorituaalit ovat liian harvinaisia pitääkseen linjaa auki taivaaseen. Siksi muistutimme hyvin arkisissa ympäristöissä Jumalasta. Onnistuimme, jos kampanja sai ihmisiä rukoilemaan tai ajattelemaan, miksi pääsiäistä vietetään. Mittaa siinä sitten sitä onnistumista. Tämä meidän on kirkossa aina hyväksyttävä, että kaikkein tärkeimpiä työn tuloksia ei voi mitata.


Kuva: Meri-Anna Hintsala

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lutherin sinetti

Reformaation merkkivuoden suurtapahtuma, evankeliset kirkkopäivät, järjestettiin helatorstaiviikonloppuna Berliinissä. Osallistuin Vantaan yhteisen kirkkoneuvoston matkalle. Teimme myös päiväretken Wittenbergiin, jossa Martti Lutherin kerrotaan naulanneen 95 teesiään linnankirkon oveen. Teesit voi lukea nykyisestä ovesta, mutta kuten kuvasta näkyy, en päässyt lukuetäisyydelle. Teesit olivat luettavissa myös toisaalla kirkon yhteydessä. En kirjoita niistä tällä kertaa enempää. Sen sijaan kerron Lutherin sinetistä. Luther selosti eräässä kirjeessään vuonna 1530, että ristin täytyy tulla ensimmäisenä, mustan ristin punaisen sydämen sisällä. Sydämellä on luonnollinen punainen värinsä muistutuksena siitä, että uskomme ristiinnaulittuun Kristukseen tekee meidän siunatuiksi ja onnellisiksi. Sydän on valkoisen ruusun keskellä, koska usko antaa iloa, lohdutusta ja rauhaa.  Ruusun tulee olla valkoinen eikä punainen, koska valkoinen on kaikkien henkien, sielujen ja enkelien väri. R

Kohti kaikille avointa kirkkoa

Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston joulukuinen kokous muodostui jälleen, odotetusti, vuotuiseksi homoillaksi. Käsiteltävä asia oli kirkon kansainvälisen työn avustaminen. Se, mistä väiteltiin, olivat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ja papiksi vihityt naiset. Keskustelu on käyty niin monta kertaa, että luultavasti kaikki ovat jo kyllästyneet. Marraskuussa Rekolassa järjestettiin sateenkaarimessu. Muutama tuttu seurakuntalainen tiedusteli asiallisesti, miksi sellainen piti järjestää. Yhtä asiallisesti he kuuntelivat, kun kerroin, että vähemmistöihin kuuluvat eivät koe turvalliseksi osallistua kaikille avoimiin messuihin. Sen enempää tietooni ei tullut, paitsi muutama palaute unisex-vessoista, joita käsittelin edellisessä kirjoituksessa. Tiedän, että tilaisuus herätti tunteita – ehkä hämmennystä, levottomuutta, pelkoa ja aggressiota – mutta palautetta tuli hyvin vähän. Rekolan seurakuntaneuvosto päätti vuonna 2017 , että myös samaa sukupuolta olevat parit saavat käyttää seurakunnan