Siirry pääsisältöön

Futisäiti

Kirkkoherran tulee tuntea seurakuntansa alue ja äidin tulee tuntea lastensa harrastukset. Viime kesänä lomaillessani ennen uuteen virkaan astumista perehdyin Vantaaseen ja jalkapalloon seuratessani Helsinki Cupia pelaajan äitinä.
Nyt olen työskennellyt Vantaalla yli 8 kuukautta ja sen ohella edelleen kuljettanut lastani harjoituksiin ja peleihin satunnaisesti. Kiitos siitä, että lapseni ovat yleensä harrastuksissaan oikeaan aikaan oikeat varusteet mukanaan, kuuluu kyllä lähes kokonaan miehelleni, sillä itse olen usein iltaisin poissa kotoa työn takia.
Jalkapallokauden taas alkaessa ajattelin palauttaa mieleeni, mitä viime kesänä Helsinki Cupissa oikein opinkaan. Onneksi on Facebook, jossa on tallessa silloin kirjoittamani päivitys. Julkaisen sen uudelleen tässä, opiksi toisillekin.

9. heinäkuuta 2014
Helsinki Cupissa havaittua:
1) Valmentajat antavat pelaajille, esim. 12-vuotiaille, toisenlaisia lempinimiä kuin äidit: vaikkapa "Kostaja" tai "Ruoskalahti".
2) Kun poika pelaa, isä kertoo kaverilleen puhelimessa, että "me pelataan" - ei tietenkään pelin aikana, mutta ennen sitä tai sen jälkeen.
3) Vantaalaisia jalkapalloseuroja ovat KoiPS, KoPSe, KeiKa, HaRi, VJS, TiPS ja I-HK.
4) Sen jälkeen, kun Oulun Luistinseura taannoin voitti Helsinki Cupin mestaruuden, luistimet ilmeisesti kiellettiin turnauksessa.
5) Kuuluisa Paitsio tuntuu ehtivän paikalle joka peliin, mutta itse en ole häntä vieläkään nähnyt. Hän on myös sikäli salaperäinen, että hänet tuntevilla vaikuttaa olevan erimielisyyttä hänen ulkonäöstään, sillä usein kuulen, että "se oli Paitsio" tai "ei se ollut Paitsio". Hän on oletettavasti keskeinen vaikuttaja Suomen jalkapalloelämässä, mutta kovin tarkasti en hänen rooliaan tunne.sesti kiellettiin turnauksessa.
5) Kuuluisa Paitsio tuntuu ehtivän paikalle joka peliin, mutta itse en ole häntä vieläkään nähnyt. Hän on myös sikäli salaperäinen, että hänet tuntevilla vaikuttaa olevan erimielisyyttä hänen ulkonäöstään, sillä usein kuulen, että "se oli Paitsio" tai "ei se ollut Paitsio". Hän on oletettavasti keskeinen vaikuttaja Suomen jalkapalloelämässä, mutta kovin tarkasti en hänen rooliaan tunne.sesti kiellettiin turnauksessa.
5) Kuuluisa Paitsio tuntuu ehtivän paikalle joka peliin, mutta itse en ole häntä vieläkään nähnyt. Hän on myös sikäli salaperäinen, että hänet tuntevilla vaikuttaa olevan erimielisyyttä hänen ulkonäöstään, sillä usein kuulen, että ”se oli Paitsio” tai ”ei se ollut Paitsio”. Hän on oletettavasti keskeinen vaikuttaja Suomen jalkapalloelämässä, mutta kovin tarkasti en hänen rooliaan tunne.

Hauskaa vappua! Kirkollisten arkipyhien aikaan sitten taas jotain vakavampaa blogissa J.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lutherin sinetti

Reformaation merkkivuoden suurtapahtuma, evankeliset kirkkopäivät, järjestettiin helatorstaiviikonloppuna Berliinissä. Osallistuin Vantaan yhteisen kirkkoneuvoston matkalle. Teimme myös päiväretken Wittenbergiin, jossa Martti Lutherin kerrotaan naulanneen 95 teesiään linnankirkon oveen. Teesit voi lukea nykyisestä ovesta, mutta kuten kuvasta näkyy, en päässyt lukuetäisyydelle. Teesit olivat luettavissa myös toisaalla kirkon yhteydessä. En kirjoita niistä tällä kertaa enempää. Sen sijaan kerron Lutherin sinetistä. Luther selosti eräässä kirjeessään vuonna 1530, että ristin täytyy tulla ensimmäisenä, mustan ristin punaisen sydämen sisällä. Sydämellä on luonnollinen punainen värinsä muistutuksena siitä, että uskomme ristiinnaulittuun Kristukseen tekee meidän siunatuiksi ja onnellisiksi. Sydän on valkoisen ruusun keskellä, koska usko antaa iloa, lohdutusta ja rauhaa.  Ruusun tulee olla valkoinen eikä punainen, koska valkoinen on kaikkien henkien, sielujen ja enkelien väri....
Lähetä kommentti
Lue lisää

Diakoniatyö auttaa näkyvästi ja näkymättömästi

Kirkon perustehtävä on kahtalainen. Hengellinen tehtävä ja auttamistehtävä ovat kolikon kaksi puolta. Niitä ei voi irrottaa toisistaan. Kirkko ei voi keskittyä vain jumalanpalveluksiin, rukoilemiseen ja hautajaisiin, mutta ei myöskään vain auttamaan heikompiosaisia ja tukemaan yhteisöllisyyttä. Kirkko on erityinen toimija juuri siksi, että sen elämässä nämä molemmat yhdistyvät. Eri puolilla Suomea evankelis-luterilaiset seurakunnat on koronakriisin aikana kutsuttu kaupunkien ja kuntien kumppaneiksi monenlaisiin auttamistehtäviin. Niiden välinen yhteistyö on ollut ennestään vahvaa ja sen pohjalta on nyt luotu uusia toimintoja. Esimerkiksi on jaettu vastuuta kaikkien ikäihmisten tavoittelemisesta puhelimitse. Vantaalla seurakunnista soitettiin ensin 80-84 -vuotiaille, kaupungilta sitä vanhemmille. Nyt soitetaan seurakunnista niillekin jäsenille, jotka ovat täyttäneet 85 vuotta. Heistä moni on toivonut tätä. Ruoka-avussa tehdään kaupunkien, seurakuntien ja järjestöjen yhteistyötä niin...
2 kommenttia
Lue lisää

Hurjia muutoksia

Kirkon toimintaympäristön muutos on nopeaa ja voimakasta. Seitsemänä Rekolan-vuotenani on tapahtunut valtavasti. Paikallisseurakuntaa ovat koskeneet paitsi paikalliset, myös lukuisat maailmanlaajat ilmiöt ja tapahtumat. Yhden mainitakseni: näistä vuosista noin viidennes oli korona-aikaa. Vantaan väestö muuttuu moninaisemmaksi ja vanhenee. Koivukylän suuralueen asukkaita on nyt 3250 enemmän kuin Rekolaan tullessani, yhteensä yli 30 000. Niiden määrä, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin kotimaisia kieliä, on kasvanut n. 4500:sta n. 7600:aan. Yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut 3600:sta 4500:aan ja ikääntyneiden osuuden väestöstä ennakoidaan kasvavan voimakkaasti tulevaisuudessa. Koivukylän suuralueella myös 19-34 -vuotiaiden määrä on kasvanut paljon. Leinelään ja Lipstikkaan on rakennettu suuria kerrostaloja, joihin on muuttanut enimmäkseen nuorta väkeä. Muuttoliike on niin vauhdikasta, että vuosittain seurakunnan jäsenistä yli 10 % vaihtuu kirkon jäsenten muuttaessa alueelle...
Lähetä kommentti
Lue lisää