Olin pari vuotta sitten lomalla Ranskassa. Ranskaa pidetään yleisesti maallistuneena maana, jossa uskonnolla ei juuri ole paikkaa julkisessa tilassa.
Toisin kuitenkin oli juuri sinä päivänä, kun mieheni kanssa saavuin Ranskaan. Tulimme sinne kävellen Espanjan rajan yli pienessä Pyreneillä sijaitsevassa kylässä. Löysimme bussipysäkin, jolta uskoimme pääsevämme bussilla matkakohteeseemme. Odotimme aikamme, mutta pysäkillä olleessa aikataulussa ilmoitettuna aikana bussia ei tullut. Lähdimme etsimään taksia ja lopulta yllättävien vaiheiden jälkeen sen löysimmekin.
Myöhemmin tajusimme, miksi bussi ei kulkenut arkiaikataulunsa mukaan. Oli elokuun 15., Marian taivaaseen astumisen päivä. Arkipyhä siis. Ja arkipyhä, jota protestanttisessa Suomessa ei vietetä, koska Marian taivaaseen astuminen kuuluu vain katoliseen oppiin.
Otan nyt yksipuolisesti kantaa arkipyhiin ja niiden mahdolliseen siirtämiseen, pappina. En mieti niitä työntekijän enkä työnantajan kannalta. Papin vuosittaista työaikaa arkipyhät eivät edes lyhennä, sillä työviikkomme on ympäri vuoden viisipäiväinen.
Minun puolestani vapun voisi muuttaa työpäiväksi. Sitä ei vietetä edes kaikissa Pohjoismaissa. Jopa itsenäisyyspäivän voisi siirtää viikonloppuun (ei tule tapahtumaan, ja pysyköön kaikin mokomin joulukuun kuudennessa). Paljon näitä vanhempaa perua ovat kirkkovuoden pyhät, kuten loppiainen ja helatorstai. Jos kirkollisista juhlapäivistä joku on muutettava työpäiväksi, niin miksi kukaan ei ehdota juhannusaattoa? Sehän ei edes ole pyhä, vaan aatto. Vasta juhannuspäivä, lauantai, on pyhäpäivä – tosin meillä siirretty vaihtuvasta viikonpäivästä pysyvästi viikonloppuun.
Loppiaisella ja helatorstailla, samoin kuin joulun ja pääsiäisen pyhillä ja uudenvuodenpäivällä, on teologinen ja hengellinen, kirkkovuoteen liittyvä sisältö. Ne ovat jumalanpalveluspäiviä. Jos arkipyhiä vähennetään, olen valmis omassa seurakunnassani jatkamaan messujen viettämistä ”oikeina” päivinä ja raportoimaan työnantajille, ketkä mistäkin työpaikasta osallistuivat. Vastaehdotukseni on siis, että kristityt, joille pyhien hengellinen sisältö on tärkeä, saavat luvan olla pois töistä, mutta ne jotka vain haluavat ylimääräistä vapaata, tehkööt töitä.
Olen kiitollinen siitä, että vielä saamme viettää Kristuksen taivaaseenastumisen päivää, helatorstaita, omalla raamatullisella paikallaan 40 päivää pääsiäisen jälkeen. Tervetuloa juhlistamaan sitä meidän kirkkoon 14.5. klo 10. Silloin siunataan kesän riparien isoset tärkeään tehtäväänsä ja vietetään myös heidän juhlaansa.
Toisin kuitenkin oli juuri sinä päivänä, kun mieheni kanssa saavuin Ranskaan. Tulimme sinne kävellen Espanjan rajan yli pienessä Pyreneillä sijaitsevassa kylässä. Löysimme bussipysäkin, jolta uskoimme pääsevämme bussilla matkakohteeseemme. Odotimme aikamme, mutta pysäkillä olleessa aikataulussa ilmoitettuna aikana bussia ei tullut. Lähdimme etsimään taksia ja lopulta yllättävien vaiheiden jälkeen sen löysimmekin.
Myöhemmin tajusimme, miksi bussi ei kulkenut arkiaikataulunsa mukaan. Oli elokuun 15., Marian taivaaseen astumisen päivä. Arkipyhä siis. Ja arkipyhä, jota protestanttisessa Suomessa ei vietetä, koska Marian taivaaseen astuminen kuuluu vain katoliseen oppiin.
Otan nyt yksipuolisesti kantaa arkipyhiin ja niiden mahdolliseen siirtämiseen, pappina. En mieti niitä työntekijän enkä työnantajan kannalta. Papin vuosittaista työaikaa arkipyhät eivät edes lyhennä, sillä työviikkomme on ympäri vuoden viisipäiväinen.
Minun puolestani vapun voisi muuttaa työpäiväksi. Sitä ei vietetä edes kaikissa Pohjoismaissa. Jopa itsenäisyyspäivän voisi siirtää viikonloppuun (ei tule tapahtumaan, ja pysyköön kaikin mokomin joulukuun kuudennessa). Paljon näitä vanhempaa perua ovat kirkkovuoden pyhät, kuten loppiainen ja helatorstai. Jos kirkollisista juhlapäivistä joku on muutettava työpäiväksi, niin miksi kukaan ei ehdota juhannusaattoa? Sehän ei edes ole pyhä, vaan aatto. Vasta juhannuspäivä, lauantai, on pyhäpäivä – tosin meillä siirretty vaihtuvasta viikonpäivästä pysyvästi viikonloppuun.
Loppiaisella ja helatorstailla, samoin kuin joulun ja pääsiäisen pyhillä ja uudenvuodenpäivällä, on teologinen ja hengellinen, kirkkovuoteen liittyvä sisältö. Ne ovat jumalanpalveluspäiviä. Jos arkipyhiä vähennetään, olen valmis omassa seurakunnassani jatkamaan messujen viettämistä ”oikeina” päivinä ja raportoimaan työnantajille, ketkä mistäkin työpaikasta osallistuivat. Vastaehdotukseni on siis, että kristityt, joille pyhien hengellinen sisältö on tärkeä, saavat luvan olla pois töistä, mutta ne jotka vain haluavat ylimääräistä vapaata, tehkööt töitä.
Olen kiitollinen siitä, että vielä saamme viettää Kristuksen taivaaseenastumisen päivää, helatorstaita, omalla raamatullisella paikallaan 40 päivää pääsiäisen jälkeen. Tervetuloa juhlistamaan sitä meidän kirkkoon 14.5. klo 10. Silloin siunataan kesän riparien isoset tärkeään tehtäväänsä ja vietetään myös heidän juhlaansa.
Kommentit
Lähetä kommentti