Siirry pääsisältöön

Samat säännöt

Olen riparilla. Leirillä on kaikilla samat säännöt. Niin on toimivassa yhteiskunnassakin. Leiriltä katsoen näkökulma ajankohtaisiin tapahtumiin ja keskusteluihin on näin yksinkertainen.
Meidän leirillä odotetaan kaikkien noudattavan samoja sääntöjä. Ei mietitä, millaisesta kodista kukakin tulee ja paljonko kenenkin talous maksaa veroja, onko maahanmuuttajataustaa, onko nuori jotakin enemmistöä tai vähemmistöä. Kaikkien odotetaan käyttäytyvän niin, että muilla leiriläisillä on kivaa ja turvallista, ja että ohjelma voidaan toteuttaa suunnitellusti. Juuri tällaiset yhteiset säännöt nuoret itsekin laativat tämän leirin ensimmäisenä päivänä.
On turhauttavaa, että julkisessa keskustelussa niin usein yleistetään. Esimerkiksi tämä päätelmä on nimittäin virheellinen: koska tuomittu rikoksentekijä on maahanmuuttaja, ovat maahanmuuttajat rikollisia. Samoin tämä: koska mies ahdisteli seksuaalisesti toista miestä, ovat homot koko ajan kaikkien toisten miesten tai poikien perässä. Tai tämä: islamin nimissä taistelevat joukot tekevät hirveitä tekoja, joten muslimit ovat aggressiivisia.
Yksi yhteinen sääntö, jota Suomessa pidetään tärkeänä, on sananvapaus. Se onkin demokraattisen yhteiskunnan kulmakiviä. Tänä vuonna sananvapautta ja sen rajoittamista on jouduttu paljon pohtimaan eri puolilla Eurooppaa. Kysymykset ovat vaikeita. Vapaudet ja oikeudet ovat
painavampia asioita kuin minä niitä joskus pidetään. Vapauteen liittyy vastuu ja oikeuteen velvollisuus. Moni päästää itsensä liian helpolla kuitatessaan mielipiteensä perustelut ylimalkaisella viittauksella milloin mihinkin oikeuksiin.
Luin äskettäin kaksi kirjaa: elämäkerran saksalaisesta teologista Dietrich Bonhoefferista, joka teloitettiin vuonna 1945, ja kirjan, jossa Anders Breivikin asianajaja kertoo kokemuksistaan oikeusprosessin aikana. Molemmat kirjat osoittavat todeksi, että asenteet ja mielipiteet sekä sanat, joilla ne ilmaistaan, voivat johtaa tekoihin. Silloin, kun kaikkia ihmisiä ei pidetä samanarvoisina, vaan toisten elämää pidetään arvokkaampana kuin toisten, asenteet ja mielipiteet voivat johtaa väkivaltaan. Tämä on nähty niin monta kertaa historiassamme, ettei sitä käy kiistäminen. Sananvapauden käyttäjillä on paitsi vapaus, myös vastuuta.
Samat periaatteet toimivat leirillä ja muussa elämässä. Jokaisella on oikeus ilmaista mielipiteensä, mutta velvollisuus kuunnella myös toisten mielipiteitä. On yhteinen velvollisuutemme toimia niin, että kaikki voivat kokea olonsa hyväksytyksi ja turvalliseksi. Silloin on mahdollista, että kaikkien perusoikeudet toteutuvat ja kaikki voivat kokea olevansa vapaita.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jeesusasiaa bussipysäkillä

Vantaan seurakunnilla oli pääsiäisen aikaan kaupunkikuvassa näkyvä kampanja. Olin jonkin verran kampanjaa tekemässä. Mietimme kovasti, miten viedä vantaalaisten näkyviin kirkon asioita, kuten uskoa, toivoa ja rakkautta. Eräänä tavallisena arkipäivänä olin esimerkiksi Myyrmäessä kysymässä vastaantulijoilta mielipiteitä laatimistamme lauseluonnoksista. Niistä valittiin ja kehitettiin ne lauseet, joita kampanjassa lopulta käytettiin. Oli havahduttavaa kuulla, miten eri tavoin ihmiset reagoivat. Esimerkiksi ”Sinun puolestasi” olisi jonkun mielestä voinut olla minkä tahansa puolueen tunnus, kun se minulle teologina viittaa ehtoollisen jakosanoihin ”Kristuksen ruumis ja veri, sinun puolestasi annettu ja vuodatettu”, tai yleisemmin Kristuksen uhraamiseen ristillä syntisten puolesta. Valmiista kampanjalauseista ”Uskalla elää. Ja kuolla.” oli työryhmässä eniten levottomuutta herättävä. Sen riski tiedostettiin. Kampanjassa ei tietenkään oteta myönteistä kantaa eutanasiaan eikä itsemurhaa

Lutherin sinetti

Reformaation merkkivuoden suurtapahtuma, evankeliset kirkkopäivät, järjestettiin helatorstaiviikonloppuna Berliinissä. Osallistuin Vantaan yhteisen kirkkoneuvoston matkalle. Teimme myös päiväretken Wittenbergiin, jossa Martti Lutherin kerrotaan naulanneen 95 teesiään linnankirkon oveen. Teesit voi lukea nykyisestä ovesta, mutta kuten kuvasta näkyy, en päässyt lukuetäisyydelle. Teesit olivat luettavissa myös toisaalla kirkon yhteydessä. En kirjoita niistä tällä kertaa enempää. Sen sijaan kerron Lutherin sinetistä. Luther selosti eräässä kirjeessään vuonna 1530, että ristin täytyy tulla ensimmäisenä, mustan ristin punaisen sydämen sisällä. Sydämellä on luonnollinen punainen värinsä muistutuksena siitä, että uskomme ristiinnaulittuun Kristukseen tekee meidän siunatuiksi ja onnellisiksi. Sydän on valkoisen ruusun keskellä, koska usko antaa iloa, lohdutusta ja rauhaa.  Ruusun tulee olla valkoinen eikä punainen, koska valkoinen on kaikkien henkien, sielujen ja enkelien väri. R

Kohti kaikille avointa kirkkoa

Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston joulukuinen kokous muodostui jälleen, odotetusti, vuotuiseksi homoillaksi. Käsiteltävä asia oli kirkon kansainvälisen työn avustaminen. Se, mistä väiteltiin, olivat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ja papiksi vihityt naiset. Keskustelu on käyty niin monta kertaa, että luultavasti kaikki ovat jo kyllästyneet. Marraskuussa Rekolassa järjestettiin sateenkaarimessu. Muutama tuttu seurakuntalainen tiedusteli asiallisesti, miksi sellainen piti järjestää. Yhtä asiallisesti he kuuntelivat, kun kerroin, että vähemmistöihin kuuluvat eivät koe turvalliseksi osallistua kaikille avoimiin messuihin. Sen enempää tietooni ei tullut, paitsi muutama palaute unisex-vessoista, joita käsittelin edellisessä kirjoituksessa. Tiedän, että tilaisuus herätti tunteita – ehkä hämmennystä, levottomuutta, pelkoa ja aggressiota – mutta palautetta tuli hyvin vähän. Rekolan seurakuntaneuvosto päätti vuonna 2017 , että myös samaa sukupuolta olevat parit saavat käyttää seurakunnan