Siirry pääsisältöön

Kirkossa Manhattanilla





Kesäloman paluulentomme New Yorkista lähti sunnuntai-iltana, koska halusimme aamupäivällä vierailla vielä yhdessä amerikkalaisessa kirkossa. Manhattanin sadoista kirkoista oli vaikea valita. Itse en ollut alun perin halukas menemään Times Square Churchiin. Syynä oli muutaman vuoden takainen epämiellyttävä kokemus. Eräs henkilö oli tuonut minulle kyseisen seurakunnan perustajan David Wilkersonin kirjan ja yritti sen avulla osoittaa minun ajatteluni Jumalan ilmoituksen vastaiseksi. Sen kokemuksen takia koin vastenmielisyyttä tuota seurakuntaa kohtaan. Miehelleni oli kuitenkin tärkeää päästä juuri sinne, joten myönnyin. Häntä Wilkersonin kirjat olivat aikoinaan puhutelleet positiivisesti. Wilkersonin tunnetuin kirja lienee Risti ja linkkuveitsi.

Menimme siis teatterirakennukseen, jota seurakunta käyttää kirkkonaan. Olimme onneksi paikalla hyvissä ajoin, sillä suuri katsomo tuli aivan täyteen. Seurakuntalaisia oli ohjaamassa ihmisiä istumaan ja samat avustajat huolehtivat myös ehtoollisleipien ja muovisten pikarien kierrättämisestä rivejä pitkin, kun sen aika tuli. Sattui olemaan sunnuntai, jona vietettiin ehtoollista. Ehdin jo ennen tilaisuuden alkua kieltää perhettäni ottamasta ehtoollista vastaan, mutta kun pastori kertoi sen olevan tarjolla kaikille kastetuille uskoville, päätimme kuitenkin osallistua siihen. Tosin sekä kaste- että ehtoolliskäsitykset ovat tällä kirkolla erilaiset kuin luterilaisilla. Kaste on heillä aina uskovien kaste ja ehtoollinen on ”meidän pelastuksemme takia tapahtuneen Kristuksen kärsimyksen ja kuoleman symbolista muistamista”, ei Kristuksen läsnäoloa leivässä ja viinissä kuten luterilaisilla.

Ennen tilaisuuden alkua oli mahdollista käydä rukoilemassa salin etuosassa ja paikalle saapuvia pyydettiin pysymään mahdollisimman hiljaa. Kun jumalanpalvelus alkoi, laulettiin ensin puolisen tuntia ylistyslauluja suuren kuoron ja bändin kanssa. Olin halunnut nähdä ja kuulla kuorolaulua jossakin mustien seurakunnassa. Tässä kuorossa oli monen värisiä ihmisiä, mutta sen esiintyminen oli silti juuri sitä mitä olin toivonut. En ollut tiennyt, että seurakunnassa on jäseniä yli sadasta eri maasta.

Seurakunnan pastoreista saarnavuorossa oli William Carroll. Saarnan aiheena hänellä oli avioliitto. Sillehän meidän kirkkovuodessamme ei ole pyhää. Ei muuten ole myöskään vanhemmuudelle, sisaruudelle eikä äidin ja isän kunnioittamiselle – mitä jos olisi? Times Square Churchin tapaisissa kirkoissa saarnaajilla on vapaus puhua tärkeinä pitämistään aiheista, ja kirkkovuodesta vietetään yleensä vain suurimpia pyhiä.

Times Square Church on teologialtaan toisenlainen kuin oma kirkkoni enkä mitenkään voisi liittyä siihen. Siitä huolimatta on asioita, joita siinä ihailen. Seurakunta on suuri ja vastuunkantajia on paljon. Jumalanpalvelukseen tulija otettiin vastaan selkeällä viestillä: olet tervetullut. Kaikki vaikutti järjestelmällisesti organisoidulta. Jokaisella jumalanpalveluksen tehtävissä olevalla oli tarkasti määritelty tehtävä. Ne, jotka olivat katsomossa ohjaamassa tulijoita, toivottivat hymyillen kaikki tervetulleiksi, tiesivät missä vapaita paikkoja oli ja pysyivät sillä alueella, joka heille oli osoitettu. Seurakunnan viikko-ohjelmasta näki helposti, mitä säännöllistä toimintaa kenellekin on. Ja sen, että torstaisin kirkko on kiinni! Seurakunnan hyväntekeväisyydestä kerrottiin helposti hahmotettavalla tavalla: missä ja miten ihmisiä autetaan, miten työtä voi tukea ja miten siihen voi osallistua. Jäi sellainen olo, että tähän seurakuntaan olisi helppo tulla toistekin. Ennakkoluulojen voittaminen – tai tässä tapauksessa ennemminkin etäisyyden ottaminen omaan kielteiseen tunteeseen – kannatti.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lutherin sinetti

Reformaation merkkivuoden suurtapahtuma, evankeliset kirkkopäivät, järjestettiin helatorstaiviikonloppuna Berliinissä. Osallistuin Vantaan yhteisen kirkkoneuvoston matkalle. Teimme myös päiväretken Wittenbergiin, jossa Martti Lutherin kerrotaan naulanneen 95 teesiään linnankirkon oveen. Teesit voi lukea nykyisestä ovesta, mutta kuten kuvasta näkyy, en päässyt lukuetäisyydelle. Teesit olivat luettavissa myös toisaalla kirkon yhteydessä. En kirjoita niistä tällä kertaa enempää. Sen sijaan kerron Lutherin sinetistä. Luther selosti eräässä kirjeessään vuonna 1530, että ristin täytyy tulla ensimmäisenä, mustan ristin punaisen sydämen sisällä. Sydämellä on luonnollinen punainen värinsä muistutuksena siitä, että uskomme ristiinnaulittuun Kristukseen tekee meidän siunatuiksi ja onnellisiksi. Sydän on valkoisen ruusun keskellä, koska usko antaa iloa, lohdutusta ja rauhaa.  Ruusun tulee olla valkoinen eikä punainen, koska valkoinen on kaikkien henkien, sielujen ja enkelien väri....

Jeesusasiaa bussipysäkillä

Vantaan seurakunnilla oli pääsiäisen aikaan kaupunkikuvassa näkyvä kampanja. Olin jonkin verran kampanjaa tekemässä. Mietimme kovasti, miten viedä vantaalaisten näkyviin kirkon asioita, kuten uskoa, toivoa ja rakkautta. Eräänä tavallisena arkipäivänä olin esimerkiksi Myyrmäessä kysymässä vastaantulijoilta mielipiteitä laatimistamme lauseluonnoksista. Niistä valittiin ja kehitettiin ne lauseet, joita kampanjassa lopulta käytettiin. Oli havahduttavaa kuulla, miten eri tavoin ihmiset reagoivat. Esimerkiksi ”Sinun puolestasi” olisi jonkun mielestä voinut olla minkä tahansa puolueen tunnus, kun se minulle teologina viittaa ehtoollisen jakosanoihin ”Kristuksen ruumis ja veri, sinun puolestasi annettu ja vuodatettu”, tai yleisemmin Kristuksen uhraamiseen ristillä syntisten puolesta. Valmiista kampanjalauseista ”Uskalla elää. Ja kuolla.” oli työryhmässä eniten levottomuutta herättävä. Sen riski tiedostettiin. Kampanjassa ei tietenkään oteta myönteistä kantaa eutanasiaan eikä itsemurhaa...

Diakoniatyö auttaa näkyvästi ja näkymättömästi

Kirkon perustehtävä on kahtalainen. Hengellinen tehtävä ja auttamistehtävä ovat kolikon kaksi puolta. Niitä ei voi irrottaa toisistaan. Kirkko ei voi keskittyä vain jumalanpalveluksiin, rukoilemiseen ja hautajaisiin, mutta ei myöskään vain auttamaan heikompiosaisia ja tukemaan yhteisöllisyyttä. Kirkko on erityinen toimija juuri siksi, että sen elämässä nämä molemmat yhdistyvät. Eri puolilla Suomea evankelis-luterilaiset seurakunnat on koronakriisin aikana kutsuttu kaupunkien ja kuntien kumppaneiksi monenlaisiin auttamistehtäviin. Niiden välinen yhteistyö on ollut ennestään vahvaa ja sen pohjalta on nyt luotu uusia toimintoja. Esimerkiksi on jaettu vastuuta kaikkien ikäihmisten tavoittelemisesta puhelimitse. Vantaalla seurakunnista soitettiin ensin 80-84 -vuotiaille, kaupungilta sitä vanhemmille. Nyt soitetaan seurakunnista niillekin jäsenille, jotka ovat täyttäneet 85 vuotta. Heistä moni on toivonut tätä. Ruoka-avussa tehdään kaupunkien, seurakuntien ja järjestöjen yhteistyötä niin...