perjantai 17. helmikuuta 2017

Avioliitosta 1.3.2017 alkaen

Maaliskuun alusta alkaen meillä on seurakuntalaisia, jotka ovat naimisissa samaa sukupuolta olevan kanssa. Ihmisiä, jotka rakastavat toisiaan, haluavat sitoutua toisiinsa ja pitää huolta toisistaan loppuikänsä. Naisia ja miehiä, jotka ovat löytäneet toisensa ja haluavat elää yhdessä onnellisina elämänsä loppuun asti.

Minä en ole se, joka kehottaa heitä eroamaan, jotta he voisivat elää kristillistä elämää. Mielestäni kristillistä on keskinäinen kunnioitus, uskollisuus ja lupaus rakastaa ja palvella toinen toistaan hyvinä ja pahoina päivinä aina kuolemaan asti - tai myötä- ja vastoinkäymisissä, kuten toinen vihkikaavan kysymysvaihtoehdoista kuuluu.

Meidän kulttuurissamme on tiettyjä käsityksiä siitä, mikä on "kristillinen" avioliitto. Olemme tottuneet ajattelemaan, että avioliitto solmitaan, kun kaksi ihmistä rakastaa toisiaan. Avioliitto astuu voimaan, kun valtuutettu vihkijä on kysynyt määrämuotoiset kysymykset, kumpikin on vastannut puolestaan "tahdon", ja kun vihkijä on julistanut heidät aviopuolisoiksi. Jos vihkijä on pappi, toimitukseen sisältyy myös aviopuolisoiden siunaaminen ja yhteinen esirukous heidän puolestaan. Avioliiton aikana liiton juridinen merkitys on vähäinen, mutta erotilanteessa sillä on taloudellista merkitystä, ellei avioehtoa ole tehty. Avioero myönnetään hakemuksesta, eikä erolle tarvitse esittää perusteita.

Pidämme avioliittokäsitystämme itsestäänselvyytenä. Jotkut pitävät sitä jopa raamatullisena. Mikään edellä mainitsemani ei kuitenkaan pohjaudu Raamattuun. Siellä ei sanota, että rakkaus olisi avioliiton edellytys. Rakkautta pidettiin ennemminkin toivottavana seurauksena avioliiton solmimisesta. Avioliitosta sopivat nuorten suvut eivätkä nuoret itse. Avioliitolla oli Raanatun aikoina paljon taloudellista merkitystä. Avioliiton alkuna ei pidetty vihkitoimitusta, itse asiassa vielä vuosisatoihin Raamatun ajan jälkeenkään. Avioeroa ei voinut saada ilmoitusluontoisella hakemuksella, ei varsinkaan vaimo. On siis liian suoraviivaista puhua 2000-luvun avioliittokäsityksestä Raamattuun pohjautuvana. Itse arvostan sekä nykyavioliittoa että Raamattua, mutta tiedän, että niiden välillä on pitkä ajallinen etäisyys.
 
Kannatan lämpimästi avioliiton siunaamista joko vihkitoimituksessa tai erillisessä tilaisuudessa sekä avioparien puolesta rukoilemista seurakunnan messussa. Pidän tärkeänä parisuhdetyötä, on se sitten kirkon perheneuvontaa, kristillisten järjestöjen avioliittoleirejä tai jonkun muun toimintaa pariskuntien tukemiseksi. Uskon, että ihmiselle on hyväksi elää toisen kanssa ja että vaikeuksista voi selvitä yhdessä eteenpäin. Hyväksyn toisaalta myös avioerot, sillä tiedän elämän moninaisuuden ja yllätyksellisyyden. Jos pariskuntien tukeminen on tärkeää, on sitä myös eronneiden tukeminen.

Toivotan niin eri sukupuolta kuin samaa sukupuolta olevat parit tervetulleiksi kirkkoon. Vihittäviksi voivat toistaiseksi tulla vain eri sukupuolta olevat parit, mutta papin saavat meidän seurakunnastamme juhlaansa myös samaa sukupuolta olevat niin toivoessaan.

Joidenkin mielestä on Raamatun vastaista hyväksyä samaa sukupuolta olevien parisuhteet ja liitot. Tähän on todettava, ettei samaa sukupuolta olevien parisuhteita tunneta Raamatussa. Siellä tunnetaan miesten välinen seksi, joka tuomitaan jyrkästi. Sitä pidetään epäluonnollisena, saastaisena ja miehen kunniaa loukkaavana. Kahden miehen tai kahden naisen väliset parisuhteet, joissa osapuolet ovat tasavertaisia ja jotka on solmittu vapaaehtoisesti, ovat Raamatussa tuntemattomia. Vanhan ja Uuden testamentin syntyaikoina vallitsivat täysin meidän käsityksistämme poikkeavat käsitykset avioliitosta, parisuhteista, seksuaalisuudesta ja sukupuolirooleista. Nämä erot on tunnettava, jotta voi soveltaa Raamatun opetuksia nykypäivään. Aiheesta kiinnostuneille suosittelen esimerkiksi piispa Björn Vikströmin kirjaa Monta rakkautta (2016).

On ehdotettu, että seurakunnassamme järjestettäisiin tilaisuuksia keskustella uuteen avioliittolakiin liittyvistä muutoksista. Ainakin yhden keskustelutilaisuuden järjestäminen lieneekin tarpeen. Ajankohtaa ei vielä ole päätetty, mutta tämä kirjoitus olkoon oma aloituspuheenvuoroni keskusteluun.

2 kommenttia :

  1. No tämä homoseksuaalisuus on myös sitä, että kromosomien päissä kärjissä tapahtuu geenien siirtoa x kromosomista y kromosomiin ja tämä sekottaa sukupuolen muodostumsitakin ja geenien liikehdintää on kromosomien keskelläkin ja x kromosomi on paljon suurempi kuin y koska x kromosomissa on muistaakseni geenejä 2000 ja y kromosomissa kait 100 tai allekin muistaakseni nyt ja tämä on yksi syy siihen miksi tulee näitä vaikeuksia muodostaa sukupuolikin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sukupuolen muodostumisessa siis vaikuttavat myös kromosomien kärjissä olevat geenien siirtymiset ja ne sekoittavat sitten sitten sukupuolen syntymistä kuten kromosomien keskelläkin olevat geenien hyppelyt ja näitä on muitakin syitä olemassa miten sukupuoli muodostuu kuten jos tiehyeissä on vaikeuksia ja geeni voi puuttua jne.

      Poista