Siirry pääsisältöön

Äiti


Minulla on kolme lasta ja tänä jouluna neljäskin, argentiinalainen vaihto-oppilas.

Työni on epäsäännöllistä. On ilta-, viikonloppu- ja leirityötä. Lasten ollessa pieniä he saivat tästä johtuen olla enemmän kotona kuin päivähoidossa: isä ja äiti olivat töissä eri aikoina ja kumpikin vuorollaan kotona lasten kanssa. Lomat olemme aina viettäneet yhdessä.

Kun lapset olivat pieniä koululaisia ja koulupäivät lyhyitä, järjestin usein työpäiväni niin, että menin kotiin lounaalle lasten tullessa koulusta ja lähdin sitten takaisin töihin. Näin heidän ei tarvinnut olla pitkää aikaa yksin tai keskenään. Papin työajat voivat olla hankalia, mutta toisaalta niihin voi osittain itse vaikuttaa enemmän kuin monessa muussa ammatissa.

Juhlapyhinä olen aina töissä – mielelläni ja tästä työstä kiitollisena. Joulun ja pääsiäisen kirkkotilaisuudet ovat kauniita, ja niitä on hienoa olla tekemässä taitavien kanttorien kanssa. Itsekin saa joka tilaisuudesta hengenravintoa. Saa elää kirkkovuotta ja syventyä sen teemoihin.

Kanttoreilla ja suntioilla työpäivät ovat juhlapyhinä usein pitkiä, mutta papeille tilaisuuksia tulee vähemmän, koska ne jaetaan useamman kesken. Vapaitakin päiviä on ollut kaikkina jouluina ja pääsiäisinä. Perheen joulunvietto suunnitellaan niin, että äidin työtehtävät tulevat hoidetuksi, ja muuten vietetään aikaa yhdessä. Ne, jotka haluavat, lähtevät mukaan äidin pitämään hartauteen tai jumalanpalvelukseen. Kotonakin voidaan pitää pieni oma rukoushetki.

Kotona voidaan vaikka rukoilla lyhennetty jouluaaton rukous kirkkokäsikirjasta:
Hyvä Jumala,
Täytä meidät ilolla ja rauhalla.
Lahjoita meille ja koko maailmalle siunattu joulujuhla.
Tätä rukoilemme Jeesuksen nimessä. Aamen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Diakoniatyö auttaa näkyvästi ja näkymättömästi

Kirkon perustehtävä on kahtalainen. Hengellinen tehtävä ja auttamistehtävä ovat kolikon kaksi puolta. Niitä ei voi irrottaa toisistaan. Kirkko ei voi keskittyä vain jumalanpalveluksiin, rukoilemiseen ja hautajaisiin, mutta ei myöskään vain auttamaan heikompiosaisia ja tukemaan yhteisöllisyyttä. Kirkko on erityinen toimija juuri siksi, että sen elämässä nämä molemmat yhdistyvät. Eri puolilla Suomea evankelis-luterilaiset seurakunnat on koronakriisin aikana kutsuttu kaupunkien ja kuntien kumppaneiksi monenlaisiin auttamistehtäviin. Niiden välinen yhteistyö on ollut ennestään vahvaa ja sen pohjalta on nyt luotu uusia toimintoja. Esimerkiksi on jaettu vastuuta kaikkien ikäihmisten tavoittelemisesta puhelimitse. Vantaalla seurakunnista soitettiin ensin 80-84 -vuotiaille, kaupungilta sitä vanhemmille. Nyt soitetaan seurakunnista niillekin jäsenille, jotka ovat täyttäneet 85 vuotta. Heistä moni on toivonut tätä. Ruoka-avussa tehdään kaupunkien, seurakuntien ja järjestöjen yhteistyötä niin...

Avioliitosta 1.3.2017 alkaen

Maaliskuun alusta alkaen meillä on seurakuntalaisia, jotka ovat naimisissa samaa sukupuolta olevan kanssa. Ihmisiä, jotka rakastavat toisiaan, haluavat sitoutua toisiinsa ja pitää huolta toisistaan loppuikänsä. Naisia ja miehiä, jotka ovat löytäneet toisensa ja haluavat elää yhdessä onnellisina elämänsä loppuun asti. Minä en ole se, joka kehottaa heitä eroamaan, jotta he voisivat elää kristillistä elämää. Mielestäni kristillistä on keskinäinen kunnioitus, uskollisuus ja lupaus rakastaa ja palvella toinen toistaan hyvinä ja pahoina päivinä aina kuolemaan asti - tai myötä- ja vastoinkäymisissä, kuten toinen vihkikaavan kysymysvaihtoehdoista kuuluu. Meidän kulttuurissamme on tiettyjä käsityksiä siitä, mikä on "kristillinen" avioliitto. Olemme tottuneet ajattelemaan, että avioliitto solmitaan, kun kaksi ihmistä rakastaa toisiaan. Avioliitto astuu voimaan, kun valtuutettu vihkijä on kysynyt määrämuotoiset kysymykset, kumpikin on vastannut puolestaan "tahdon", ja kun ...

Lutherin sinetti

Reformaation merkkivuoden suurtapahtuma, evankeliset kirkkopäivät, järjestettiin helatorstaiviikonloppuna Berliinissä. Osallistuin Vantaan yhteisen kirkkoneuvoston matkalle. Teimme myös päiväretken Wittenbergiin, jossa Martti Lutherin kerrotaan naulanneen 95 teesiään linnankirkon oveen. Teesit voi lukea nykyisestä ovesta, mutta kuten kuvasta näkyy, en päässyt lukuetäisyydelle. Teesit olivat luettavissa myös toisaalla kirkon yhteydessä. En kirjoita niistä tällä kertaa enempää. Sen sijaan kerron Lutherin sinetistä. Luther selosti eräässä kirjeessään vuonna 1530, että ristin täytyy tulla ensimmäisenä, mustan ristin punaisen sydämen sisällä. Sydämellä on luonnollinen punainen värinsä muistutuksena siitä, että uskomme ristiinnaulittuun Kristukseen tekee meidän siunatuiksi ja onnellisiksi. Sydän on valkoisen ruusun keskellä, koska usko antaa iloa, lohdutusta ja rauhaa.  Ruusun tulee olla valkoinen eikä punainen, koska valkoinen on kaikkien henkien, sielujen ja enkelien väri....