Yhteisvastuukerääjä

Hymyilevä lipaskerääjä marketin käytävällä ilahduttaa. Hän viitsii antaa aikaansa tärkeälle asialle hyötymättä siitä itse. Hän kantaa osansa yhteisestä vastuusta.

Jeesus sanoi: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” Yhteisvastuukerääjä on kuullut tämän. Hän on asettunut köyhän haitilaisen perheen lapsen asemaan. Haitilainen lapsi haluaa kouluun, mutta jotta kouluja olisi, jonkun täytyy rakentaa ne. Tähän tarvitaan apua ulkomailta, myös Suomesta. Katastrofaalisesta maanjäristyksestä on viisi vuotta. Haitilaiset tarvitsivat apua jo ennen sitä, ja tarvitsevat edelleen. Yhteisvastuukerääjä ryhtyy välittäväksi lähimmäiseksi, ottaa keräyslippaan ja menee markettiin.

Hän ei ajattele, että on turhaa seistä tunti muutaman kympin takia. Hän ajattelee, että kun hän seisoo kerääjänä tunnin tai kaksi, monet sellaiset osallistuvat keräykseen, joilta muuten jäisi osallistumatta. Hän ei ajattele, että on noloa tönöttää lippaan kanssa, vaan että on tärkeää muistuttaa ohikulkijoita keräyksestä kaukaisten lähimmäisten ja kotimaan keräyskohteen hyväksi (tänä vuonna vapaaehtoistoiminta mm. yksinäisten ja vähävaraisten parissa). Hän ei ajattele, että jollain toisella on paremmin aikaa lähteä kerääjäksi, vaan järjestää ajan omasta kalenteristaan.
Tämän takia arvostan yhteisvastuukerääjää. Hän on lukenut Raamatusta kultaisen säännön ja muutakin, ainakin sananlaskun ”mene, laiskuri, muurahaisen luo, katso sen aherrusta ja ota opiksesi” ja Paavalin kehotuksen ”älkää olko velttoja, olkaa innokkaita”. Hän uskoo myös todeksi Jeesuksen sanat: ”Antakaa, niin teille annetaan. Runsas mitta, tiiviiksi paineltu, ravisteltu ja kukkurainen, annetaan teidän syliinne. Niin kuin te mittaatte, niin teille mitataan.” Siksi yhteisvastuukerääjä hymyilee.