maanantai 26. helmikuuta 2018

Työsuhde-etuna livemusiikki



Meillä seurakuntien työntekijöillä on tavanomaisempien työsuhde-etujen lisäksi joitakin poikkeuksellisia etuja. Minulle tuottaa paljon iloa, että työtovereinani on taitavia, korkeakoulutettuja muusikoita, joiden soitosta ja laulusta saan viikoittain nauttia. Mielikuva kirkkomusiikista saattaa olla, että se on pelkkää urkujensoittoa, mutta meillä soitetaan usein myös pianoa, kitaraa, ukulelea, kanteleita ja rytmisoittimia. Jousi- ja puhallinsoittajia vierailee tilaisuuksissa silloin tällöin. Kuorot ja lauluryhmät ilahduttavat meitä taidoillaan, joskus orkesterit ja bänditkin.

En moiti urkumusiikkia. Jumalanpalveluksissa se on upeaa. Kanttorit loihtivat urkujen soinnilla tunnelman kuin tunnelman, ja urkujen säestyksellä seurakunta yhdessä laulaa suurimman osan virsistä.
 
Niin, yhdessä laulaminen! Missä muissa työpaikoissa kuin kirkossa ja kouluissa lauletaan yhdessä? Laulamisella on tutkittuja terveysvaikutuksia, yhdessä laulamisella sosiaalisesti myönteisiä vaikutuksia. Erikseen voi vielä mainita syvällä kehossa ja sielussa värisevät hetket, jolloin kirkon täysi kanttoreita ja/tai pappeja veisaa täysin rinnoin kattoholvit kaikuen. Se on sekä fyysinen että hengellinen kokemus, ja vaikuttava sellainen.

Yhteislauluun osallistuakseen ei kuitenkaan tarvitse olla koulutettu laulaja eikä edes ”osata laulaa”. Kaikkia, jotka ovat niin luulleet, rohkaisen seuraavan tilaisuuden tullen avaamaan suunsa ja yhtymään lauluun. Muut ovat vain iloisia, kun kaikki laulavat mukana. Ei siinä toisten lauluääntä ja nuottikorvaa arvostella.

Kokeile vaikka kotona. Tai aloita työpaikalla uusi tapa: päivän yhteislaulu!

(kuva: Hannu Mäkilampi, soitin: urkuharmooni, soittaja: amatööri)

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti