Siirry pääsisältöön

Pyöräilijä


Kirkon ympäristödiplomin ovat saaneet mm. Vantaan seurakunnat. Ympäristödiplomi auttaa seurakuntia toteuttamaan vastuutaan luomakunnasta. Yksi huomioon otettava seikka ympäristödiplomissa on liikenteen ympäristövaikutukset. Liikenteen osuuteen hiilijalanjäljessä viitataan myös Vantaan Sanomien uutisessa ”Vantaalaisten hiilijalanjälki on pk-seudun suurin” (13.11.2014). Liikenne ja ilmastonmuutos ovat keskeisiä ympäristökeskustelussa, johon toki kuuluu paljon muutakin.
Yhden ihmisen valintojen vaikutus saattaa tuntua mitättömän pieneltä ympäristöongelmien kokoon nähden. Kirkkona meillä kuitenkin on todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa, sillä meitä on paljon. Kristittyinä meille on annettu tehtävä varjella luomakuntaa.

Itse olen pyöräilijä. En urheilija, vaan pyörällä paikasta toiseen liikkuva ihminen. Parina kesänä osallistuminen Kilometrikisaan on innostanut minua tavallistakin useammin pyörän selkään. Kilometrikisa on pyöräilykampanja, jossa esim. työporukat kirjaavat kesäkaudella pyöräilykilometrit nettipalveluun. Palvelusta saa sitten tietää paitsi oman joukkueen sijan kisassa ja oman sijan joukkueessa, myös paljonko bensaa on säästynyt ja hiilidioksidipäästöjä vältetty.

Kisa tuottaa hyvää mieltä ja motivoi valitsemaan kulkuneuvoksi pyörän. Iltaisin on kiva kirjata talteen päivän kilometrit.  Joillakin osallistujilla karkaa suorastaan mopo - tai fillari - käsistä, eikä kaukana ollut tämä minullakaan.
Viikonloppuisin ajoin papin virkapuvussa ja korkokengissä, keltainen kypärä päässä, milloin hautajaisiin, milloin ristiäisiin. Pyörällä oli mentävä aina, kun se oli edes jotenkuten mahdollista. Mutta hauskaa oli!

Rekolan kirkolle ajoin vanhan (vm. 1999) pyöräni vähän ennen kuin aloitin kirkkoherrana. Sillä on kätevä liikkua lyhyitä matkoja ja usein päivän paras hetki on se, kun pääsee siirtymään pyörällä vaikka kokoukseen Tikkurilaan. Se on hyvää hyötyliikuntaa. Tosin piakkoin siirrän pyörän varastoon, sillä talvipyöräilyä en ole vielä aloittanut.
Olen iloinen siitä, että Vantaan seurakunnilla on kirkon ympäristödiplomi, sillä yksi syy pyöräilyyn on minulla juuri ekologisuus. Ekotekoja on monenlaisia. Minulle pyöräily on mieluisa ekoteko.

Kommentit

  1. Pyöräily on kivaa ja etenkin lähialueella nopea tapa siirtyä paikasta toiseen. Tykkään, että ajat pyörällä Tikkurilaan kokouksiin. Itse en ole vieläkään ajellut Rekolasta Tikkurilaan pyörällä, mutta käsittääkseni osan matkaa pääsee kulkemaan mukavasti luonnon keskellä.

    VastaaPoista
  2. Oikein mukavia reittejä on, ja niistä voi valita esimerkiksi mielialan, sään tai käytettävissä olevan ajan mukaan.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jeesusasiaa bussipysäkillä

Vantaan seurakunnilla oli pääsiäisen aikaan kaupunkikuvassa näkyvä kampanja. Olin jonkin verran kampanjaa tekemässä. Mietimme kovasti, miten viedä vantaalaisten näkyviin kirkon asioita, kuten uskoa, toivoa ja rakkautta. Eräänä tavallisena arkipäivänä olin esimerkiksi Myyrmäessä kysymässä vastaantulijoilta mielipiteitä laatimistamme lauseluonnoksista. Niistä valittiin ja kehitettiin ne lauseet, joita kampanjassa lopulta käytettiin. Oli havahduttavaa kuulla, miten eri tavoin ihmiset reagoivat. Esimerkiksi ”Sinun puolestasi” olisi jonkun mielestä voinut olla minkä tahansa puolueen tunnus, kun se minulle teologina viittaa ehtoollisen jakosanoihin ”Kristuksen ruumis ja veri, sinun puolestasi annettu ja vuodatettu”, tai yleisemmin Kristuksen uhraamiseen ristillä syntisten puolesta. Valmiista kampanjalauseista ”Uskalla elää. Ja kuolla.” oli työryhmässä eniten levottomuutta herättävä. Sen riski tiedostettiin. Kampanjassa ei tietenkään oteta myönteistä kantaa eutanasiaan eikä itsemurhaa

Lutherin sinetti

Reformaation merkkivuoden suurtapahtuma, evankeliset kirkkopäivät, järjestettiin helatorstaiviikonloppuna Berliinissä. Osallistuin Vantaan yhteisen kirkkoneuvoston matkalle. Teimme myös päiväretken Wittenbergiin, jossa Martti Lutherin kerrotaan naulanneen 95 teesiään linnankirkon oveen. Teesit voi lukea nykyisestä ovesta, mutta kuten kuvasta näkyy, en päässyt lukuetäisyydelle. Teesit olivat luettavissa myös toisaalla kirkon yhteydessä. En kirjoita niistä tällä kertaa enempää. Sen sijaan kerron Lutherin sinetistä. Luther selosti eräässä kirjeessään vuonna 1530, että ristin täytyy tulla ensimmäisenä, mustan ristin punaisen sydämen sisällä. Sydämellä on luonnollinen punainen värinsä muistutuksena siitä, että uskomme ristiinnaulittuun Kristukseen tekee meidän siunatuiksi ja onnellisiksi. Sydän on valkoisen ruusun keskellä, koska usko antaa iloa, lohdutusta ja rauhaa.  Ruusun tulee olla valkoinen eikä punainen, koska valkoinen on kaikkien henkien, sielujen ja enkelien väri. R

Kohti kaikille avointa kirkkoa

Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston joulukuinen kokous muodostui jälleen, odotetusti, vuotuiseksi homoillaksi. Käsiteltävä asia oli kirkon kansainvälisen työn avustaminen. Se, mistä väiteltiin, olivat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ja papiksi vihityt naiset. Keskustelu on käyty niin monta kertaa, että luultavasti kaikki ovat jo kyllästyneet. Marraskuussa Rekolassa järjestettiin sateenkaarimessu. Muutama tuttu seurakuntalainen tiedusteli asiallisesti, miksi sellainen piti järjestää. Yhtä asiallisesti he kuuntelivat, kun kerroin, että vähemmistöihin kuuluvat eivät koe turvalliseksi osallistua kaikille avoimiin messuihin. Sen enempää tietooni ei tullut, paitsi muutama palaute unisex-vessoista, joita käsittelin edellisessä kirjoituksessa. Tiedän, että tilaisuus herätti tunteita – ehkä hämmennystä, levottomuutta, pelkoa ja aggressiota – mutta palautetta tuli hyvin vähän. Rekolan seurakuntaneuvosto päätti vuonna 2017 , että myös samaa sukupuolta olevat parit saavat käyttää seurakunnan