Siirry pääsisältöön

Puheenjohtaja


Viime marraskuun seurakuntavaaleissa valittu seurakuntaneuvosto kokoontui eilen ensimmäisen kerran. Neuvostoon äänestettiin vaaleissa 14 erilaista ihmistä. Joukossa on selvästi innostusta ja kiinnostusta seurakunnan toimintaan ja johtamiseen. He ovat sitoutuneita seurakuntaan ja sen uskoon sekä tehtäväänsä luottamushenkilöinä. Sitoutuminen on perusta sille, että voimme tehdä yhteisen työmme hyvin seuraavien neljän vuoden aikana. Näiden ihmisten kanssa on hyvä aloittaa uusi nelivuotinen kausi.
Nuorin neuvoston jäsen täyttää tänä vuonna 19, vanhin 72 vuotta. Keski-ikä on 48. Naisia on lisäkseni 10, miehiä 4. Jäsenet tulivat valituiksi neljältä eri ehdokaslistalta. Ammatit painottuvat ihmisten kanssa tehtävän työn puolelle. Monen sydäntä lähellä ovat erityisesti lapset ja nuoret. Heidän parissaan palkkatyötä tekee tai tulee todennäköisesti tekemään noin puolet jäsenistä, ja muillekin lasten ja nuorten asiat ovat tärkeitä.
Esittelin kokouksessa kaikille uutena asiana lapsivaikutusten arvioinnin eli "LAVAn". Kirkolliskokous päätti lisätä sen kirkkojärjestykseen ja säädös tuli voimaan 1.1.2015. Pykälä (KJ 23 luku 3 §) kuuluu: ”Lapsen edun edistämiseksi kirkollisen viranomaisen on päätöksen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon sen vaikutukset lapsiin. Vaikutusten arvioinnin tekee se viranomainen, joka käsittelee asiaa ensimmäisenä. Lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta.”
Arvioinnin tekemistä varten on julkaistu laaja ohjeistus. Käytäntöön soveltamista opetellaan nyt kaikissa seurakunnissa - ainakin pitäisi. Lapsivaikutusten arviointi päätöksenteossa ei kuitenkaan saa eikä sen tarvitse johtaa siihen, että jatkuvasti kasvava ikääntyneiden joukko, työikäiset tai perheettömät unohdetaan.
Oma odotukseni uutta seurakuntaneuvostoa kohtaan on, että voimme yhdessä ja sopuisasti etsiä ratkaisuja seurakunnan haasteisiin. Neuvoston jäsenillä on yhteenlaskettuna todella paljon kokemusta, tietoa ja ymmärrystä, joka hyödyttää päätöksentekoa. Seurakuntaa ei palvele keskustelu, jossa pidetään asioita arvovaltakysymyksinä tai kiistellään oikeassa olemisesta. Käsiteltäviä asioita täytyy tarkastella mahdollisimman monesta näkökulmasta, mutta niistä päätettäessä täytyy asettua ongelmien samalle puolelle eikä vetää köyttä eri päistä. Eilisen kokouksen perusteella luotan siihen, että olemme yhteisellä asialla.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jeesusasiaa bussipysäkillä

Vantaan seurakunnilla oli pääsiäisen aikaan kaupunkikuvassa näkyvä kampanja. Olin jonkin verran kampanjaa tekemässä. Mietimme kovasti, miten viedä vantaalaisten näkyviin kirkon asioita, kuten uskoa, toivoa ja rakkautta. Eräänä tavallisena arkipäivänä olin esimerkiksi Myyrmäessä kysymässä vastaantulijoilta mielipiteitä laatimistamme lauseluonnoksista. Niistä valittiin ja kehitettiin ne lauseet, joita kampanjassa lopulta käytettiin. Oli havahduttavaa kuulla, miten eri tavoin ihmiset reagoivat. Esimerkiksi ”Sinun puolestasi” olisi jonkun mielestä voinut olla minkä tahansa puolueen tunnus, kun se minulle teologina viittaa ehtoollisen jakosanoihin ”Kristuksen ruumis ja veri, sinun puolestasi annettu ja vuodatettu”, tai yleisemmin Kristuksen uhraamiseen ristillä syntisten puolesta. Valmiista kampanjalauseista ”Uskalla elää. Ja kuolla.” oli työryhmässä eniten levottomuutta herättävä. Sen riski tiedostettiin. Kampanjassa ei tietenkään oteta myönteistä kantaa eutanasiaan eikä itsemurhaa

Lutherin sinetti

Reformaation merkkivuoden suurtapahtuma, evankeliset kirkkopäivät, järjestettiin helatorstaiviikonloppuna Berliinissä. Osallistuin Vantaan yhteisen kirkkoneuvoston matkalle. Teimme myös päiväretken Wittenbergiin, jossa Martti Lutherin kerrotaan naulanneen 95 teesiään linnankirkon oveen. Teesit voi lukea nykyisestä ovesta, mutta kuten kuvasta näkyy, en päässyt lukuetäisyydelle. Teesit olivat luettavissa myös toisaalla kirkon yhteydessä. En kirjoita niistä tällä kertaa enempää. Sen sijaan kerron Lutherin sinetistä. Luther selosti eräässä kirjeessään vuonna 1530, että ristin täytyy tulla ensimmäisenä, mustan ristin punaisen sydämen sisällä. Sydämellä on luonnollinen punainen värinsä muistutuksena siitä, että uskomme ristiinnaulittuun Kristukseen tekee meidän siunatuiksi ja onnellisiksi. Sydän on valkoisen ruusun keskellä, koska usko antaa iloa, lohdutusta ja rauhaa.  Ruusun tulee olla valkoinen eikä punainen, koska valkoinen on kaikkien henkien, sielujen ja enkelien väri. R

Kohti kaikille avointa kirkkoa

Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston joulukuinen kokous muodostui jälleen, odotetusti, vuotuiseksi homoillaksi. Käsiteltävä asia oli kirkon kansainvälisen työn avustaminen. Se, mistä väiteltiin, olivat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ja papiksi vihityt naiset. Keskustelu on käyty niin monta kertaa, että luultavasti kaikki ovat jo kyllästyneet. Marraskuussa Rekolassa järjestettiin sateenkaarimessu. Muutama tuttu seurakuntalainen tiedusteli asiallisesti, miksi sellainen piti järjestää. Yhtä asiallisesti he kuuntelivat, kun kerroin, että vähemmistöihin kuuluvat eivät koe turvalliseksi osallistua kaikille avoimiin messuihin. Sen enempää tietooni ei tullut, paitsi muutama palaute unisex-vessoista, joita käsittelin edellisessä kirjoituksessa. Tiedän, että tilaisuus herätti tunteita – ehkä hämmennystä, levottomuutta, pelkoa ja aggressiota – mutta palautetta tuli hyvin vähän. Rekolan seurakuntaneuvosto päätti vuonna 2017 , että myös samaa sukupuolta olevat parit saavat käyttää seurakunnan