Siirry pääsisältöön

Terve


”Miten kristityn tulee elää elämänsä?” Joskus kysyn nuorilta tällaista rippikoulun lopussa. Muutama vuosi sitten sain ensimmäisen kerran vastauksen: ”Terveellisesti.”

Sitä vastausta en odottanut. Odotin jotain lähimmäisenrakkaudesta, luottamuksesta, johdatuksesta, uskosta tai Jumalan tahdosta - joko näillä perinteisillä sanoilla tai nuorille tutummalla kielellä.
Tulkitsin saamani vastauksen niin, että terveysaate on tullut kristillisen uskon rinnalle elämänkatsomukseksi. Ei siinä mitään, kunhan Jumalaa ei syrjäytetä, ajattelin hieman yllättyneenä.

Terveelliset elämäntavat eivät ole ristiriidassa uskon kanssa, kunhan pysytään kohtuudessa. Jos ravinnon, unen ja liikunnan suunnittelu ja tarkkailu menee niin pitkälle, että ollaan jo itsekeskeisyydessä, ollaan synnin puolella. Huomio on omassa itsessä, ei lähimmäisessä ja Jumalassa. Jos ainoa mikä kiinnostaa ja millä on arvoa, on oma hyvinvointi ja menestys, ei voida puhua kristillisestä elämästä.

Toki askeesin on jo muinoin voinut yhdistää kristilliseen kilvoitteluun. Monet uskon esikuvat ovat kieltäytyneet lihasta, alkoholista ja kaikesta ylellisyydestä ja eläneet selibaatissa. Maallisten nautintojen sijasta he ovat tavoitelleet syvää yhteyttä Jumalaan ja keskittyneet rukouselämään. Edelleenkin on kristittyjä, jotka uskonnollisista syistä pyrkivät elämään yksinkertaista elämää. Paastonaikana, kuten nyt menneillään olevina viikkoina, heidän määränsä kasvaa.

Jotain yhteistä terveellisellä elämällä ja kristillisyydellä on. Ei ole väärin pitää huolta itsestään ja hyvinvoinnistaan. Sitä oikeastaan edellyttää esim. rakkauden kaksoiskäsky: ”lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”. Ruumis ja terveys ovat Jumalan lahjoja, joiden vaaliminen on kiitollisuuden osoittamista Luojalle.

Mutta kun nuori kristinuskon opetusta puolen vuoden ajan saatuaan määrittelee kristillisen elämän ensisijaisesti terveelliseksi elämäksi, en opettajana voi olla kovin onnistunut. Tämän vuoden riparilla minun täytyy tarkemmin kuunnella, missä nuorten ajatukset liikkuvat, ja ottaa heidän kanssaan puheeksi vaihtoehtoiset näkökulmat: se hengellinen ajattelutapa, jota media ja koulu heille harvoin tarjoavat. Onneksi ryhmäni vaikuttaa todella fiksulta ja motivoituneelta. Vietin heidän kanssaan tänään mukavan päivän kirkolla, ja huomenna jatketaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lutherin sinetti

Reformaation merkkivuoden suurtapahtuma, evankeliset kirkkopäivät, järjestettiin helatorstaiviikonloppuna Berliinissä. Osallistuin Vantaan yhteisen kirkkoneuvoston matkalle. Teimme myös päiväretken Wittenbergiin, jossa Martti Lutherin kerrotaan naulanneen 95 teesiään linnankirkon oveen. Teesit voi lukea nykyisestä ovesta, mutta kuten kuvasta näkyy, en päässyt lukuetäisyydelle. Teesit olivat luettavissa myös toisaalla kirkon yhteydessä. En kirjoita niistä tällä kertaa enempää. Sen sijaan kerron Lutherin sinetistä. Luther selosti eräässä kirjeessään vuonna 1530, että ristin täytyy tulla ensimmäisenä, mustan ristin punaisen sydämen sisällä. Sydämellä on luonnollinen punainen värinsä muistutuksena siitä, että uskomme ristiinnaulittuun Kristukseen tekee meidän siunatuiksi ja onnellisiksi. Sydän on valkoisen ruusun keskellä, koska usko antaa iloa, lohdutusta ja rauhaa.  Ruusun tulee olla valkoinen eikä punainen, koska valkoinen on kaikkien henkien, sielujen ja enkelien väri....

Jeesusasiaa bussipysäkillä

Vantaan seurakunnilla oli pääsiäisen aikaan kaupunkikuvassa näkyvä kampanja. Olin jonkin verran kampanjaa tekemässä. Mietimme kovasti, miten viedä vantaalaisten näkyviin kirkon asioita, kuten uskoa, toivoa ja rakkautta. Eräänä tavallisena arkipäivänä olin esimerkiksi Myyrmäessä kysymässä vastaantulijoilta mielipiteitä laatimistamme lauseluonnoksista. Niistä valittiin ja kehitettiin ne lauseet, joita kampanjassa lopulta käytettiin. Oli havahduttavaa kuulla, miten eri tavoin ihmiset reagoivat. Esimerkiksi ”Sinun puolestasi” olisi jonkun mielestä voinut olla minkä tahansa puolueen tunnus, kun se minulle teologina viittaa ehtoollisen jakosanoihin ”Kristuksen ruumis ja veri, sinun puolestasi annettu ja vuodatettu”, tai yleisemmin Kristuksen uhraamiseen ristillä syntisten puolesta. Valmiista kampanjalauseista ”Uskalla elää. Ja kuolla.” oli työryhmässä eniten levottomuutta herättävä. Sen riski tiedostettiin. Kampanjassa ei tietenkään oteta myönteistä kantaa eutanasiaan eikä itsemurhaa...

Diakoniatyö auttaa näkyvästi ja näkymättömästi

Kirkon perustehtävä on kahtalainen. Hengellinen tehtävä ja auttamistehtävä ovat kolikon kaksi puolta. Niitä ei voi irrottaa toisistaan. Kirkko ei voi keskittyä vain jumalanpalveluksiin, rukoilemiseen ja hautajaisiin, mutta ei myöskään vain auttamaan heikompiosaisia ja tukemaan yhteisöllisyyttä. Kirkko on erityinen toimija juuri siksi, että sen elämässä nämä molemmat yhdistyvät. Eri puolilla Suomea evankelis-luterilaiset seurakunnat on koronakriisin aikana kutsuttu kaupunkien ja kuntien kumppaneiksi monenlaisiin auttamistehtäviin. Niiden välinen yhteistyö on ollut ennestään vahvaa ja sen pohjalta on nyt luotu uusia toimintoja. Esimerkiksi on jaettu vastuuta kaikkien ikäihmisten tavoittelemisesta puhelimitse. Vantaalla seurakunnista soitettiin ensin 80-84 -vuotiaille, kaupungilta sitä vanhemmille. Nyt soitetaan seurakunnista niillekin jäsenille, jotka ovat täyttäneet 85 vuotta. Heistä moni on toivonut tätä. Ruoka-avussa tehdään kaupunkien, seurakuntien ja järjestöjen yhteistyötä niin...