Terve

”Miten kristityn tulee elää elämänsä?” Joskus kysyn nuorilta tällaista rippikoulun lopussa. Muutama vuosi sitten sain ensimmäisen kerran vastauksen: ”Terveellisesti.”

Sitä vastausta en odottanut. Odotin jotain lähimmäisenrakkaudesta, luottamuksesta, johdatuksesta, uskosta tai Jumalan tahdosta - joko näillä perinteisillä sanoilla tai nuorille tutummalla kielellä.
Tulkitsin saamani vastauksen niin, että terveysaate on tullut kristillisen uskon rinnalle elämänkatsomukseksi. Ei siinä mitään, kunhan Jumalaa ei syrjäytetä, ajattelin hieman yllättyneenä.

Terveelliset elämäntavat eivät ole ristiriidassa uskon kanssa, kunhan pysytään kohtuudessa. Jos ravinnon, unen ja liikunnan suunnittelu ja tarkkailu menee niin pitkälle, että ollaan jo itsekeskeisyydessä, ollaan synnin puolella. Huomio on omassa itsessä, ei lähimmäisessä ja Jumalassa. Jos ainoa mikä kiinnostaa ja millä on arvoa, on oma hyvinvointi ja menestys, ei voida puhua kristillisestä elämästä.

Toki askeesin on jo muinoin voinut yhdistää kristilliseen kilvoitteluun. Monet uskon esikuvat ovat kieltäytyneet lihasta, alkoholista ja kaikesta ylellisyydestä ja eläneet selibaatissa. Maallisten nautintojen sijasta he ovat tavoitelleet syvää yhteyttä Jumalaan ja keskittyneet rukouselämään. Edelleenkin on kristittyjä, jotka uskonnollisista syistä pyrkivät elämään yksinkertaista elämää. Paastonaikana, kuten nyt menneillään olevina viikkoina, heidän määränsä kasvaa.

Jotain yhteistä terveellisellä elämällä ja kristillisyydellä on. Ei ole väärin pitää huolta itsestään ja hyvinvoinnistaan. Sitä oikeastaan edellyttää esim. rakkauden kaksoiskäsky: ”lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”. Ruumis ja terveys ovat Jumalan lahjoja, joiden vaaliminen on kiitollisuuden osoittamista Luojalle.

Mutta kun nuori kristinuskon opetusta puolen vuoden ajan saatuaan määrittelee kristillisen elämän ensisijaisesti terveelliseksi elämäksi, en opettajana voi olla kovin onnistunut. Tämän vuoden riparilla minun täytyy tarkemmin kuunnella, missä nuorten ajatukset liikkuvat, ja ottaa heidän kanssaan puheeksi vaihtoehtoiset näkökulmat: se hengellinen ajattelutapa, jota media ja koulu heille harvoin tarjoavat. Onneksi ryhmäni vaikuttaa todella fiksulta ja motivoituneelta. Vietin heidän kanssaan tänään mukavan päivän kirkolla, ja huomenna jatketaan.